Esimerkkiraportteja:

Ikkunalasin värähtelytarkastelu teoriassa, elementtimenetelmällä ja mittaamalla

Tässä raportissa suoritetaan ikkunalasin värähtelytarkastelu teoreettisesti tarkalla Navierin ratkaisulla. Tätä vastaava laskentamalli muodostettiin kahdelle eri analyysiohjelmalle (NEi-Nastran ja Abaqus), joilla saatuja tuloksia vertaillaan toisiinsa, teoreettiseen ratkaisuun sekä mittaustuloksiin. Lisäksi raportissa on tarkasteltu kaksoislasi-ikkunan ikkunalasien välisen sekä ulkoisen ilmamassan vaikutusta ominaismuotoihin ja -taajuuksiin rakenteen siirtymiin kytketyillä akustisilla elementeillä ABAQUS -ohjelmistolla.

Ideana raportissa on esittää elementtimenetelmän tarkkuutta ja idealisoiduilla (vaikka teoriassa tarkoillakin) laskentamalleilla ja -oletuksilla saatavien tulosten vastaavuutta ja rajoja todellisuuden suhteen eräässä tapauksessa.

Laskentaoletusten riittävyys on aina syytä varmistaa mittauksin ja/tai testein jos vaatimustaso on korkea.

Antimetric 1,1 mode

This raport (in Finnish) demonstrates three ways to estimate window screen vibration eigenfrequencies, their accuracy, strengths and weaknesses. Firstly, theoretically accurate Navier solution is achieved. Secondly, a traditional, uncoupled FE-analysis with two different analysis packages is conducted. Thirdly, a coupled structural-acoustic natural frequency analysis is done for a double glass window, and last, eigenfrequency and damping estimation from direct vibration measurements and comparison between results achieved by different methods are made.

Optimointia

Tässä paperissa, gradlocus.pdf, on esitetty homotopiaan perustuva rajoitettujen optimointiongelmien ratkaisumenetelmä. Menetelmä on itse asiassa hyvin tunnettu optimointiongelmien ratkaisumenetelmä, mutta tässä paperissa ongelmaa on lähestytty esim. rakenteiden optimoinnissa hyvin tunnetun sakkofunktiomenetelmän suunnalta.

Menettelyä voisi käyttää hyväksi esimerkiksi konservatiivisten rakenteiden analyysissä, joissa ei esiinny esim. kitka- tai plastisoitumisilmiöitä. Esimerkiksi kitkattoman kontaktiongelman ratkaisu voisi olla tehokasta; Tässä tapauksessa minimoitava funktio on rakenteen muodonmuutosenergia ja epälineaarisena rajoitteena ehto jossa kontaktissa olevat osat eivät tunkeudu toistensa sisään. Tunkeutumattomuusehto voidaan formuloida sakkofunktioksi, ja sakkofunktioratkaisua voi tehostaa paperissa esitetyllä tavalla. Esitetynkaltainen ratkaisumenetelmä on ollut kauan tiedossa matemaatikkojen piirissä, mutta vähemmän insinööriyhteisössä. Mahdollisesti osasyynä on ollut eri termien käyttö käytännössä samoille asioille.

Paper gradlocus.pdf, introduces constrained optimization problem solution method, based on penalty function optimization. It should be noted that modified objective function is actually a homotopic function, whose optimization methods have been well known for a long time among mathematicians but not that well among engineering community.

Jos sinulle ei ole Acrobat reader ohjelmaa voit ladata sen Adoben kotisivuilta ilmaiseksi.

Mene Lujaxin pääsivulle / Go to Lujax main page